Pohtiii ja pohtii

27.10.2015 22:23

On hienoa, että nykypäivänä sosiaalinen media helpottaa ns. Vertaistuen saamista tai ylipäätänsä saada tietoutta.


Törmäsin lööppiin missä nousi puheeksi koirien yksilölliset luonteet, vaikka olisivatkin samaa rotua. Jokaisella on oma persoona ja temperamenttinsa.


Minulle tuli tuo meidän edesmennyt Huli cockeri mieleen.

Kuinka positiivisen kuvan hän ylipäätään rodusta jätti. Ilman noita kokemuksia emme olisi uutta ottaneet ja niin hullaantuneet rotuun.


Ystäväni opastuksella koulutin Hulin.

Hulista tuli hyvin ja erityisen kuuliainen kaveri uskoakseni juuri oikeanlaisella koulutuksella ja oikeanlaisella ajoituksella♡ Tietysti perimä ollut loistavasyi kohdillaan.


Tunti oman paikkansa, eikä lähtenyt sieltä ennen lupaa.

Ei syönyt ennen lupaa. Vaikka unohdin joskus antaa luvan. Siinä sitten ihmetellessä missä koira on niin tajusin vihdoin reppanalle luvan antaa.

Vierellä kulki aina lenkillä. Ei vetänyt yhtään.

Välitön luoksetulo pyynnöstä ja yleisesti mahtava kontaktiherkkyys.

Kaikinpuolin kuuliainen kaveri.


Oli hän myös herkkä. Osasi loukkaantuakkin. 

Kerran meni koirankopin alle Vilin kaivamaan koloon ja ei tullut sieltä vaikka kuinka yritin. Vasta iltaruualle.

Syytä en muista. Olisiko ollut luun pois ottaminen tai tm.


Ei voi täysin helpoksi sanoa kuitenkaan sillä kouluttaminen on aikaa vievää ja hyvin sitoutuvaista.


Kuten Ilpo ja Patu on ollut helppoja. Mutta heidän koulutusta ei ihan niin laajaksi ole vietykkään.


Luca taas toi muistutuksen siitä, kuinka pitkäviivaista kouluttaminen on. 

Hän on hyvin tarkka annetuista ohjeista ja eleistä.

Hyvin paljon vaikuttaa oma tasapainon pitäminen.

Lucan kanssa käydään perusteellisemmin asioita läpi, jotta tulisi kuuliainen ja järjevä poika.


Siis tämä kaikki vielä palkitaan.

Paineita tulee kyllä siitä, ettei tekisi jotain väärin. 

Täydellinenhän ei voi olla ja genetiikkakin kulkee mukana omalta osalta. Sekin voi pomppia sukupolvien yli, ties vaikka minne... ♧


On tämä vaan niin mielenkiintoista, mitä syvemmin asioita tutkii ja pohtii. 


Ja ei periaatteessa ole mitään varmaa ja täsmää mihinkään. 


Mutta eettisesti ajateltuna: Teen aina parhaani sen tietämyksen mukaan mikä sillä hetkellä on. Se riittää.