Takaisin
Huih.
Viimeisimmästä päivityksestä onkin jo aikaa.
No tällä aikaa onkin kerennyt tapahtua paljonkin.
Ei sinänsä yllättävää, mutta säiden armoilla ja ehdoilla ollaan oltu.
Ja tärkeintä ollut löytää triolle mukavuusalueelle sopivaa ulkoilua.
Laitan uutisotsakkeen alle Lucan 1 vuotis päivityksen.
Niin se aika vaan menee kuin iltamissa, että tämä juniori on jo vuoden vanha.
Kevät alkaa näyttäytyä jo melkoisen ihanasti, mutta tuoden sen vaarallisemmankin puolen mm. Liukasta on.
Tässä oli kovien pakkasten ja lumisateiden jälkeen ihan huhtikuinen ilma.
Vesi valui räystäistä ja tiet sulivat vinhalla vauhdilla. Paikoin jo ruohikkokin oli näkyvissä sekä talitintit lauleskelivat. Aurinko ei tosin juuri näyttäytynyt vaan antoi vettä niskaan.
Tuostakos oli peilikirkaastaa jäästä kaikki kävelypaikat.
Trion turvallinen hallitseminen oli todella vaikeaa ja osin luovutinkin pidemmät lenkit. Ilpo oli asiasta ilahtunut kun ei niin kosteasta piittaa.
Järvenjää alkoi nostaa raskaan lumimassan vuoksi vettä jään päälle, jolloin ei viitsinyt kahlata ja jännittää jään kestävyyttä.
No sittenpä rojahti kunnon lumimassa nuoskalumen muodossa, josta muodostui epämiellyttäviksi palloiksi koiran anturoihin, mahaan, korviin yms. Lumikokkareita
Nyt sitten kun on loistava ulkoilu keli. Aurinko paistaa on muutama aste pakkasta niin eikös tiet ole hiekoitettu murskeella, joka tunkeutuvat anturoiden väliin..
No jokatapauksessa tänä vuonna ulkoilu on antanut paljon haastetta ja moniulotteisuutta.
Mikä mukavinta, että rapa ei vielä roisku.
Kävi trio pesulla taas ennen Luca synttäripippaloita, jotta saataisiin hienot 1v kuvat. Mutta eikös influenssa vienyt mehut sitten koiratuunaajalta eli minulta.
Vuosi sitten tähän samaan aikaan kävin koirieni kanssa hiihtämässä jäällä. Oli vyötäröllä talutusvyö, johon oli kytketty pojat.
Kävimme myös luistelemassa nämä nelijalkaiset mukana.. tarkoitan nyt vuoden takaisella ilpoa ja patua.
Niin ne vuodet vaihtelee. Muistoja jää kyllä.
Trio on ollut työssä nyt tämän viikon alkupuolen mukana ja pääsevät vielä huomennakin työpäivääni ilahduttamaan. Hyvin osaavat sopeutua muuttuviin päiviin ja näyttäisi olevan tervetullutta muutosta.
Karvanlähtö alkaa nyt pikkuhiljaa. On mukavaa päästä nyppimään lucankin selkä ihan kunnolla.