Tulisiko talvi?
Tänään onkin tullut kaikki taivaalta satavan eri elementit: Lunta, räntää ja vettä. Ei onneksi rakeita.
Maa on edelleen lohduttoman märkä ja niin on koiratkin.
Mutta ihan on erilaista niin sanottua vauhtienergiaa.
Sydän kylmänä pihalle tullessa ja vapaaksi laskiessa alkaa sellainen duracel revitys että......
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Tässä on kehitelty erilaisia ajatusleikkejä: kuinka KOIRAT ajatteleva.
Kuten yleensä inhimillistetään ajatukset ihmistasolle ja unohdetaan eläin.
Tästäkin löytyy erinomainen kirjoitus Cesar Millanilta.
Tässä ajatusleikissä ja useassa vaikeassa tilanteessa ajatukset harhautuvat hevosiin.
Hyvin lystikästä.
Joskus kun on ohjaaminen hankalaa niin toivoisin olevani hevosen selässä, jossa apujen antaminen olisi helpompaa; kertoa ja ohjata.
Esimerkiksi näyttelytreenit, jolloin askeleelta toivotaan jotakin tiettyä.
Se kertoo hankalista ja uusista ennalta arvaamattomista tilanteista.
Jossa olisi pikaisen ratkaisun paikka.
Mutta mihin verrata ihmismaailmassa elävää tilannekuvaa, joka veisi ajatukset ns. eläimelliselle tasolle?
Hmmmm. Olisiko villinä heittona: vanhentuminen ja palveluasumiseen muuttaminen toisten armoille.
Palveluyksiköissä on johtajat ja alaiset toteuttaen ns. Toimintasuunnitelmaa. Vanhuksillekkin on tavoitteita; saada asiakaslähtöistä ja yksilöllistä hoivaa ja huolenpitoa.
On ruokailu, hygienia... on yhteiset pelisäännöt jotta konsepti pyörisi kaikkien edunmukaisesti.
Varmasti kateus, katkeruus, rpävarmuus ja epäoikeudenmukaisuus nostaisi päätään jos ei olisi sääntöjä.
Ns. Luistamiset huomataan ja niihin toivotaan puuttutavan...
Tässä yksi ajatusleikki siitä, että jonkun on johdettava ja valvottava.
Kaikki oletettavasti toivomme saavamme reilua ja asianmukaista kohtelua osaksemme jo luonnostaan.
No se siitä.. joskus on hyvä heittää villejä ajatusleikkejä, jotta vakavuus ei kävisi liijan raskaaksi.
Tänään tosiaan koirilla virtaa riittänyt ilmojen viiletessä.
Luca kävi tyttären mukana huudeilla juoksulenkillä. Oli mennyt kaikinpuolin hyvin.
Lucan ruoka nirsoilut ovat nyt tipotiessään ruoan vaihduttua.
Isommathan tuntuu syövän ihan mitä tarjotaan ja pikkuisen enemmänkin.
On ollut ilo seurata Lucan sisarusten junnuttumista kun kaikilla alkaa olla isojen trimit.
Tässä pentueessa tuntuu olevan hyvin paljon ulkonäöllisesti samaa..
Noni. Tästä normipäivästä päivitys.