Wauzi
Kyllä meinaa välillä usko loppua ja pitäisi edetä kuitenkin askel askeleelta (Lucan kanssa).
Välillä menee huonommin ja välillä taas loistavasti.
Tänään oli sellainen päivä, että naapurin kanssa meni huonommin ja minun kanssa kaupungilla erinomaisesti; oikeastaa paremmin kuin ikinä aijemmin.
Otinkin tänään sellaisen asenteen, että siinä olisi ollut huono ryttyillä.
Nyt kun kotona asiat menee kuten pitää ja johtajuus alkaa olla selkeää niin ajattelin uskaltaa kieltää.
Koska aijemmin Luca vain vahvisti luuloiluaan minun kiellostakin.,
Nyt taisi olla hetki oikea. Poika oli mitä mainioin.
Hän ymmärsi, että ollaan kaupunkilenkille tulossa ja oli alusta asti jo rennon tutkivainen sekä häntä heilui.
Kerroin jo oman mentaliteetin alkumetreistä lähtien, että mamma ei kainostele tänään komentaa/käskeä ;)
Kohtasimme kolme haukkuvaa koiraa reitillämme ja Luca piti mölyt mahassa; tosin osin ihan minun reagoinnin nopeuden vuoksi.
Ensimmäinen koira yllätti sivusta ja haukahti komeasti Lucalle.
Toinen koira haukkui näyteikkunoiden luona kun huomasi Lucan.
Kolmas koiruus olikin hämärässä paikassa ja holtittomasti juoksenteli fleksisä.
Ensin ennakointi, kontakti, palkitseminen oikeasta käytöksestä:)))))
Tämä miehen alku siis ylitti jopa iltsensä tänään.
Ilpo ja Patu ei vähimmälle ole jääneet vaikka nyt Lucasta kirjoitankin.
Ilpo ja Patu on ottanut revittelyjä sekä haku hajoituksia. Että ei ole vapaa-ajan ongelmia ;)